gtag('config', 'UA-136790067-1');
sunnuntai, elokuu 25, 2019
Dieetti Hyvinvointi

Vatsan hyvinvointi dieetillä

Nappaan lusikan TAF:n logolla varustetusta kylmälaukusta. Parsakaali rouskuu hampaiden välissä mukavasti. ”Muista syödä vähintään kakskytminuuttia”, ajattelen. Nälkä on jo alkanut nostaa päätään, mutta onneksi on terveelliset eväät mukana. Pohja näkyy jo. Laitan eväsrasiat takaisin laukkuun. Hetken päästä mietin, miten ihanaa, kun ei koske vatsaan.

Näin tässä ollaan jatkettu noin kahdeksan viikkoa – eväsrasioiden kanssa milloin missäkin. Myös kotona tulee hyvin usein syötyä eväsboksista, kunnon pinttynyt tapa mitä ilmeisemmin.

Kahdeksan viikon aikana en ole juuri lainkaan kärsinyt mistään epätavallisista tuntemuksista vatsassa, joita ennen dieettiä oli lähes puolet ajasta. Syömisen jälkeen sain pelätä vatsakivun alkavan. Närästystä, ylävatsakipua, pakottavaa tarvetta röyhtäillä, vaikka mitään ei tullutkaan.

Siten mun elämä jatkui raskauden jälkeen. Vatsavaivoilla. Tilanteen vakavuutta kuvaa hyvin se, että en ole koko pienen ikäni aikana koskaan kokenut ruuansulatusvaivoja tai oikeastaan minkäänlaisia vatsaongelmia. Jos on jotain vatsakipua ollut, niin HYVIN, hyvin harvoin.

Vatsakipu vei sairaalaan

Niin ne kuitenkin alkoivat heti raskauden jälkeen – liekö sattumaa vai ei. Mitä vahvemmin ei, sillä hyvin pian synnytyksestä jouduin sairaalaan tiputukseen jäätävän kipukohtauksen takia. Tämä kipu ei ollut kuitenkaan pelkästään vatsassa, vaan alkoi hyvin nopeasti levitä sieltä selkään, kylkiin ja oikeastaan koko kroppaan, sillä voimakkuudella että oksetti (=mutta mitään ei tullut), ja kun en enää kärsinyt vetää happea normaalisti, heitti mieheni mut auton takapenkille ja vei sairaalaan.

Tuore parsakaali on ollut hitti tän kevään aikana!

Se oli sellainen koko kehon läpi tunkeva järisyttävä poltto, joka vei mut shokkiin ja sairaalaan – heheh. Vakavasti sanoen, muistan sen kivun tosi elävästi, enkä toivois sitä kellekään.

Tiputuksessa olo alkoi nopeasti kohentua mutta samalla aivot ymmärsivät pelätä, mistä tämä koko show oli johtunut. Pitkän ultrauksen jälkeen löytyi mun sappirakosta pienen pieni kivi. Sappikivet. Kohtauksen oli aiheuttanut jumiin jäänyt kivi.

Sappikiviä pidetään vanhuksien vaivana

No niin, onpa hieno uutinen. Ja kliseinen lisäys: eikä tässä vielä kaikki, sillä vähän myöhemmin erään toisen jutun yhteydessä todettiin, että nyt kiviä löytyy runsaasti lisää. Terveystalon kirurgi kertoi suoraan, että hyvin todennäköisesti sappirakko joudutaan jossain vaiheessa joka tapauksessa poistamaan.

Nyt sitten pitkän harkinnan jälkeen pääsen luultavasti syyskuussa leikkaavan kirurgin puheille, ja keskustelemaan tarkemmin leikkauksesta, sen riskeistä ynnä muusta. Ja mä oon ihan paniikissa pelkästä ajatuksesta, että joutuisin nukutukseen.

Tarkemmin tästä projektista kirjoitan varmaan sitten, kun ja jos leikkaus tulee ajankohtaiseksi. Siksi pyydänkin, jos sinulla on kokemuksia, olisitko halukas jakamaan niitä mulle vaikka täällä blogissa tai instan dm:ssä?

Myös uudet perunat!

Sappikivethän voivat oikeasti olla hengenvaarallisia, joten siksi leikkausta ylipäätään harkitsen. Mutta mitään en lyö lukkoon ennen kuin olen päässyt ammattilaisen puheille. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mulle muuten sanottiin, että juuri raskaus on altistanut mut näille kiville.

Vatsan toiminta ja hyvinvointi

Tarina sappikivistä lähti vähän laukkaamaan, mutta koska se liittyy olennaisesti tähän postauksen, niin menkööt.

Tuon tapauksen jälkeen aloin todella kiinnostua vatsan ja suoliston hyvinvoinnista, sillä olin saanut pitkän listan niistä ruoka-aineista, joita olisi suositeltavaa välttää. Sappikivien hoidossa hankalaa on se, että vain testaamalla löytää itselleen sopivat tavat välttää kipua,ja se yleispiirre liittyy toki kaikkiin vatsaongelmiin.

Kaikista hassuinta tässä minusta on se, että dieetin alettua, näinä kahdeksana viikkona mun vatsa on voinut paremmin kuin koko raskauden aikana tai sen jälkeen. Tämä on huomionarvoista, koska syön dieetillä ihan samoja ruokia kuin offillakin mutta vain määrällisesti vähemmän. Muutama seikka saattaa kuitenkin selittää helpottunutta oloa.

Ensinnäkin en ole syönyt mitään, siis mitään rasvaista ruokaa tai herkkuja. Söin toki ennen dieettiäkin suht siististi mutta eihän se ollut mitään tähän verrattuna. Luulen, että juuri tällä on suurin vaikutus mun vatsan hyvään oloon.

Lisäksi, olen syönyt ateriani todella hitaasti ja keskittyen pureskeluun. Se on luonnollisesti ruuansulatukselle parempi vaihtoehto mutta oikea syy sille, miksi näin olen tehnyt, on tietenkin psykologisen pureskelun ja aterioinnin tarpeen täyttäminen.

#happyfeeling

Kolmas merkittävä asia, jonka pistin merkille on kahvin juominen mustana ja myös määrällisesti sen vähentäminen. Tästä ei tietenkään mitään todisteita ole muuta kuin se, että yhtenä päivänä erehdyin laittamaan kahviin maitoa ja vatsaan alkoi sattua heti, mitä ei ollut käynyt enää sen jälkeen, kun aloin juomaan sen mustana. Sattumaa? Ehkä.

Mun vatsani ja suolistoni on alun shokin jälkeen siis toiminut erittäin hyvin ja olo on ollut ilahduttavan hyvä.

Seuraavassa postauksessa ajattelin kertoa, mitä kaikkea ongelmia kehonhuolto on mulla korjannut. Until next time. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top